|
Raaseporin linna sijaitsee Snappertunan kirkonkylässä, Raaseporin kaupungissa Läntisellä Uudellamaalla. |
|
|
Raaseporinjoen partaalla, korkealla kalliolla sijaitsevat Raaseporin rauniot ovat jäänteitä ilmeisesti 1300-luvulla rakennetusta ja tuolloin vielä veden ympäröimästä linnasta. Ensimmäinen aikakirjoihin viety merkintä Raaseporin linnasta löytyy kirjeestä, joka on päivätty vuonna 1378. Raasepori on keskiajalle tyypillinen hieman vaatimattomampi linna, jonka rakentaminen kesti pitkään. Suomessa ei toista vastaavanlaista linnaa ole. Linnan läheisyydessä toimii Raaseporin kesäteatteri, jossa kesäisin esitetään suuren luokan musiikkiteatterituotantoja ruotsiksi. Näyttämö sekä ulkoilmakatsomo on Suomen suurimpia, istumapaikkoja löytyy yli 1200. Raaseporin linnassa ja linnan läheisyydessä järjestetään kesäisin Raaseporin juhlien puitteissa myös konsertteja, keskiaikahenkisiä tapahtumia, juhannusjuhlat sekä paikallisten yhdistyksien markkinatapahtuma. Raaseporista löytyy myös Suomen vanhin turistimaja, kahvila Slottsknektens stuga - Linnanvoudin tupa. Uusi retkeilymaja Snappertuna vandrarhem löytyy lyhyen kävelymatkan päässä (500 m) linnanraunioista. Raaseporin linnanraunioilta johtaa kaunis, noin 300 metrin mittainen "Rakkaudenpolku" metsän läpi Snappertunan talomuseoon, Forngårdeniin. Sen läheisyydessä löytyy Snappertunan puukirkko 1700-luvulta. Strateginen merkitys Raaseporin linnan merkitys oli aikanaan ehkä ennen kaikkea kauppapoliittista laatua. Linna pystytettiin etelärannikolle suojaiseen paikkaan, ja sen tarkoituksena oli todennäköisesti puolustaa Ruotsin etuja menestyksellistä hansakaupunki Rääveliä (Tallinna) vastaan. Linnan keskeinen asema tukikohtana ilmenee jo siitä innokkuudesta, jolla sekä tanskalaiset että ruotsalaiset joukot - ja välillä myös sekalaiset merirosvolaivastotkin - taistelivat linnan herruudesta. Linnan pohjoispuolella sijaitsevalla ns Hirsipuumäellä (Galgbacken) teloitettiin joulukuussa 1520 piispa Hemming Gadh. Kyseessä oli Kristian II välienselvittely poliittisten vastustajiensa kanssa. Kun Kustaa Vaasa otti vallan ja Tammisaaresta 1528 tuli linnanläänin hallintokeskus, Raasepori menetti merkityksensä. Linna hylättiin 1550-luvulla ja oli autiona yli 300 vuotta. Loistonsa ajat linna koki 1400-luvun keskivaiheilla, jolloin Ruotsista karkotettu kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonde piti linnassa hoviaan useaan eri otteeseen. Ensimmäinen restaurointi 1890-luvulla Raaseporin linnanraunio on paitsi Raaseporin kaupungin (1.1.2009 lähtien) myös koko läntisen Uudenmaan ylväin historiallinen muistomerkki. Raunioita isännoi erityinen hallintokunta, johon kuuluvat mm. kaupungin ja museoviraston edustajat. Raaseporin linnanraunioiden ensimmäinen kunnostustyö alkoi vuonna 1890, ja sittemmin linnaa on restauroitu moneen otteeseen. Museovirasto, joka sai vuonna 1988 päätökseen kaksitoista vuotta kestäneen entisöinnin, on kieltänyt enemmät toimenpiteet. Viraston asiantuntijoiden mukaan linnaa ei ole mahdollista entisöidä alkuperäiseen asuunsa, koska ei ole tarkkaa tietoa siitä, miltä se aikoinaan on näyttänyt. Vuonna 2008 aloitettiin Tammisaaren maakuntamuseon toimesta tutkimus- ja kehittämisprojekti Kaikkien aikojen Raseborg, jonka tavoitteena on tietelliseltä pohjalta nostaa esille Raaseporin historia ja tehdä se tutuksi kiinnostavalla ja jännittävällä tavalla. Projektiin kuuluu myös arkelogisia kaivauksia, jotka jo heti alussa syyskuussa toivat uutta merkittävää tietoa linnan historiasta ja muinaisesta Tuna kauppapaikasta. Raaseporissa raunioden läheisyydessä järjestetään kesäisin juhannusjuhlat ja muinaismarkkinat sekä korkeatasoisia konsertteja ja teatteriesityksiä. Kulttuuritapahtumia koordinoi Raaseporin juhlat (Raseborgs Festspel). |
|
